Sähköautoissa käytettävien luonnonvarojen hankinta

Sähköautoilu tarjoaa kaikki edellytykset tehokkaalle ja kestävälle tulevaisuudelle, mutta asettaa samalla haasteita aina raaka-aineista kierrätykseen. Volkswagen kantaa vastuunsa ja pyrkii löytämään kokonaisvaltaisia ratkaisuja ihmisille ja ympäristölle.

Illustration of lithium and cobalt

Sähköautoihin tarvitaan raaka-aineita

Autoiluun tarvitaan energiaa. Sähköautoilu on erityisen tehokas liikkumismuoto. Sähköautolla pääset samalla energiamäärällä 3-4 kertaa pidemmälle kuin polttomoottoriautolla.

Litiumioniakun kennot koostuvat kahdesta elektrodista, erottimesta ja elektrolyyttinesteestä. Elektrodit koostuvat puolestaan grafiitista, litiumista, nikkelistä, mangaanista ja koboltista. Ilman näitä raaka-aineita ei kyettäisi valmistamaan vastaavilla ominaisuuksilla varustettuja sähkökemiallisia akkuja. Ainakaan vielä.

Sähköautojemme akkujen raaka-aineet.

Mitkä ovat litiumioniakun keskeiset raaka-aineet? Mistäpäin maailmaa niitä saadaan? Paljonko tiettyä raaka-ainetta on sinun autosi akussa? Alapuolelta löydät vastauksia.

Koboltti

Nimi tulee latinankielisestä sanasta cobaltum (”vuorenpeikko”), sillä ihmiset uskoivat aikanaan malmin olevan vuorenpeikkojen myrkyttämää
 
Kemiallinen merkki       Co
Varanto*                7.000.000 t
Ulkonäkö                 metallisen sininen/harmaa
Olomuoto     kiinteä

* uusimman tekniikan avulla taloudellisesti toteuttamiskelpoiset esiintymät maailmanlaajuisesti 2019; Lähde: USGS
 

Volkswagenin toimenpiteet

Autojen valmistukseen tarvitaan raaka-aineita, joiden tuotanto on periaatteessa puuttumista olemassa olevaan ekosysteemiin – johon liittyy myös vaikutuksia ihmiselle ja ympäristölle. Olemme tästä tietoisia. Tästä syystä olemme velvoittaneet suorat toimittajamme noudattamaan Code of Conduct -ohjeistuksenOpens an external link mukaisia korkeatasoisia ympäristö- ja sosiaalistandardeja ja edellytämme erityisesti, että ihmisoikeusloukkauksia ei tapahdu heidän toimitusketjuissaan.

Tällä hetkellä emme pysty kuitenkaan 100 prosenttisesti takaamaan, että vaatimuksemme täyttyvät myös suorien toimittajiemme ulkopuolella kaivoksissa saakka. Syynä on se, että toimitusketjun kokonaisvaltainen tarkastus on erittäin monimutkainen tehtävä. Tällä hetkellä Volkswagen ei osta itse akun raaka-aineita, vaan ainoastaan valmiita akkukennoja. Käyttämiemme akkujen ja kaivoksen välissä on tästä johtuen jopa kahdeksan valmistusvaihetta ja välitoimittajaa, mikä tekee toimitusketjusta läpinäkymättömän.

Transparency and sustainability risks in relation to the supply chain using the example of battery production
Läpinäkyvyys ja kestävyyteen liittyvät riskit suhteessa toimitusketjuun esim. akkutuotannossa

1 Kaivostyö
2 Jakelija
3 Jalostamo
4 Katodi
5 Akkukenno
6 Läpinäkyvyys
7 Kestävyyteen liittyvät riskit
Drive Sustainabiltiy-Logo
Kestävyyttä koskevan ”Drive Sustainability” -aloitteen (jonka perustajajäseniin Volkswagen kuuluu) puitteissa tehdyn tutkimuksen perusteella olemme tunnistaneet 16 raaka-ainetta, joilla on kohonnut riski loukata kestävyysvaatimuksia – niiden joukossa myös litium ja koboltti. Tavoitteemme on seurata näiden raaka-aineiden toimitusketjua aina louhintaan saakka, tunnistaa kaikki toimittajat ja saattaa ilmi kestävyyteen liittyvät riskit. Tähän liittyen teemme toimenpiteitä kyseisten riskien minimoimiseksi ja käytämme voimaamme Volkswagen-konsernina saavuttaaksemme paremmat ympäristö- ja sosiaalistandardit läpi koko toimitusketjun.

Jotta olemme tulevaisuudessa teknisesti valmiina tähän prosessiin, testaamme innovatiivisia teknologioita. Pilottiprojektissa yhdessä IBM:n ja muiden kumppanien kanssa teemme Responsible Sourcing Blockchain Networkin (RSBN) puitteissa mineraalien, kuten koboltin, kulusta lohkoketjun avulla aukotonta ja lähestulkoon reaaliaikaisen läpinäkyvää. Eri työvaiheissa syötettyjä tietoja ei pystytä enää jälkikäteen muuttamaan tai poistamaan. Alkaen kaivoksesta ja päättyen Volkswagenin tehtaaseen.
Concept of a blockchain raw materials supply chain: decentralised, safe and transparent.
Raaka-aineiden toimitusketjun lohkoketjukonsepti: hajautettu, muuttumaton, luotettava ja läpinäkyvä.
1 Kaivos
2 Sulatto
3 Alitoimittaja
4 Kuljetus
5 Suora toimittaja
6 Volkswagen

Luonnonvarojen hankinta ja haasteet

Yli puolet maailmanlaajuisesti louhitusta koboltista on peräisin Kongon demokraattisesta tasavallasta. Suurin osa louhitaan teollisessa avolouhostoiminnassa. Ihmiset kaivavat kobolttia kuitenkin myös itse. Tämä tapahtuu ympäristön ja turvallisuuden kannalta sekä sosiaalisesti sellaisissa olosuhteissa, joita emme voi hyväksyä.

Pystyäksemme ymmärtämään ja tarkastamaan tilanteen paremmin paikan päällä, työskentelemme raaka-aineiden sertifiointiprojektin (CERA) puitteissa raaka-ainelouhinnan kestävyysstandardin luomiseksi.

Jotta saamme vielä enemmän aikaan – ja ennen muuta myös lapsityön estämiseksi – olemme aktiivisia  Global Battery Alliancessa. Siellä tapaamme monia tärkeitä akun arvoketjun sidosryhmiä. Tavoitteena on tunnistaa ja täsmentää konkreettisia toimenpiteitä Kongon tilanteen parantamiseksi.

Myös litiumissa on raaka-aineena kestävyyteen liittyviä riskejä. Suurimmat varannot sijaitsevat Etelä-Amerikan suolajärvissä. Se on liuenneena suolalähteisiin. Ne pumpataan pintaan ja litium erotetaan vedestä haihduttamalla. Kohtuuttomalla vedenkulutuksella on kuitenkin negatiivisia vaikutuksia ekosysteemiin ja maankäyttöön.

Litiumia on myös mineraaleihin sitoutuneena kiintoaineena, jota voidaan louhia tavanomaisella malminlouhinnalla. Sitä löytyy esimerkiksi Australiasta, josta suurin osa litiumista nykyään louhitaan.

Myös akuissamme käytetyn litiumin suhteen edellytämme korkeiden ympäristö- ja sosiaalistandardien noudattamista. Siksi kannamme muiden sidosryhmien kanssa yhteisen vastuumme vähentää litiumintuotannon negatiivisia vaikutuksia ihmiselle ja luonnolle. 

Enemmän kierrätystä, vähemmän raaka-aineiden louhintaa

Pitkän tähtäimen tavoitteen on oltava: Kriittisten raaka-aineiden minimointi tai jopa kieltäminen tuotteissamme. Tämän vuoksi tutkimme jatkuvasti tulevaisuuden akkuteknologioita ja teemme intensiivisesti työtä koboltin määrän vähentämiseksi huomattavasti seuraavan 3-4 vuoden aikana.

Haluamme myös täyttää raaka-aineiden ja energiavaraajien tarpeen yhä kasvavalla vanhojen akkujen määrällä. Riippumatta siitä onko kyseessä vanhojen, mutta ehjien akkujen ns. ”toinen elämä” – esim. festivaalin pikalatauspisteissä – tai akun sisältämien raaka-aineiden suora kierrätys.

Jo vuonna 2020 käynnistyy Volkswagenin Salzgitterin tehtaalla ja ”Center of Excellence Batteriezelle” -keskuksemme lähellä pilottiyksikkö innovatiivisten kierrätysmenetelmiemme kehittämiseksi. Olemme aloittaneet tämän prosessin kehityksen jo 10 vuotta sitten - olemme parhaalla mahdollisella tavalla valmiina, kun ensimmäiset suuremmat määrät kierrätysakkuja saapuvat 2020-luvun lopussa.
Simplified illustration of the planned recycling loop for the cathode materials.
Yksinkertaistettu esitys katodimateriaalien suunnitellusta kierrätyksestä.

0 Raaka-ainelouhinta
1 Akun valmistus
2 1st Life
3 Akkujärjestelmän purkaminen
4 Akkumoduulien analyysi
5 Ehjien moduulien uusiokäyttö (2nd Life)
6 Murskaus
7 Osien lajittelu ja käsittely
8 Katodimateriaalien (nikkeli, koboltti, mangaani ja litium) kierrätys valmistusprosessiin