Mainettaan parempi diesel
Dieselautot ovat viime aikoina saaneet paljon kyseenalaista kunniaa. Suomessakin on uutisoitu laajasti Saksassa tehtyjä päätöksiä, joiden mukaan dieseleillä ajamista voidaan rajoittaa. Diesel on kuitenkin edelleen kilpailukykyinen moottorityyppi ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa merkittävä tekijä. Mitä mieltä on VTT:n johtava tutkija, tohtori Juhani Laurikko?
Teksti: Timo Toiviainen | Kesäkuu 2018
VTT:n johtava tutkija, tohtori Juhani Laurikko, minkälaisena näette dieselmoottorin tulevaisuuden EU:ssa?
– Euroopassa on kiistatta ilmanlaatuongelma, jonka aiheuttajista liikenne on yksi. Monissa maissa, kuten viime aikojen dieselkeskustelussa eniten esillä olleessa Saksassa, ongelmana ovat erityisesti typen oksidien päästöt. Dieselautojen kannalta ongelma on kuitenkin, että autot niputetaan yleisessä keskustelussa herkästi yhteen ja samaan joukkoon. Todellisuudessa uusimmat eli Euro 6 -päästönormit täyttävät autot ovat melko vähäpäästöisiä. Itse asiassa Volkswagen-ryhmän Euro 6 -dieselit on todettu eräissä raporteissa keskimääräistä puhtaammiksi.
Juhani Laurikon pohdinta avaa dieselautojen viime kuukausina saaman mainetaakan taustoja. Laurikko sanoo, että päästöongelmat sinänsä on tiedostettu Euroopassa jo kauan sitten, ja EU:ta onkin moitittu liian lepsun kannan ottamisesta ilmanlaadun suojeluun. Toisaalta tiedot autonvalmistajien yrityksistä saada autot näyttämään päästömittauksissa todellista puhtaammilta ovat ehkä laskeneet ihmisten ärsytyskynnystä, pohtii moottoriteknologiaa pitkään seurannut Laurikko.
Polttoainetta uusiutuvista raaka-aineista
Laurikko muistuttaa, että esimerkiksi Pariisissa on aloitettu dieselautojen käyttörajoitukset jo paljon ennen viimeaikaista vilkasta keskustelua. Pariisissa ongelmana ovat erityisesti vanhojen dieselautojen runsaat hiukkaspäästöt, joiden takia kaupunkiin on laadittu kuusiportainen luokitus dieselien käytölle. Käyttöoikeus riippuu auton moottoriteknologiasta ja alueesta, jolla liikutaan.
– Dieselien haittoja koskeva keskustelu on mielestäni pysynyt kohtuullisen maltillisena. On silti syytä muistaa, että dieselillä on heikkouksien ohella kiistattomia vahvuuksia. Sen terminen hyötysuhde on parempi kuin bensiinimoottorilla, eli polttoaineesta saadaan enemmän liike-energiaa. Toinen dieselin selkeä etu on polttoainepaletin moninaisuudessa; dieselille on bensamoottoria helpompaa tehdä polttoainetta uusiutuvista raaka-aineista. Esimerkiksi elintarviketeollisuuden jätteet ja tähteet ovat sopivaa materiaalia polttoaineen valmistuksessa.
On muistettava, että päästöerot uusien ja vanhojen dieseleiden välillä ovat huikeita.
– Heikkoina kohtina dieselillä ovat typen oksidit, varsinkin typpidioksidi, sekä hiukkaspäästöt. Epäpuhtauksien poistaminen dieselmoottorin pakokaasuista on haastavampaa kuin bensiinimoottorissa, jossa käytetään kolmitoimikatalysaattoria. Dieselissäkin päästöpesuun on toki keinoja, kuten pelkistävän lisäaineen käyttö typen oksidien poistamiseen sekä hiukkassuodattimen käyttö.
Juhani Laurikko muistuttaa myös, että viime aikoina runsaasti esillä olleessa Saksan tilanteessa on vasta luotu raamit dieselien käytön sääntelylle.
– Saksassa on vasta annettu lupa rajoittaa päästöiltään tietyn tasoisten autojen käyttöä eräiden kaupunkien keskustoissa. Myös Ruotsissa on käyty keskustelua rajoitusten säätämisestä. Varsinaisia käyttörajoituksia ei kuitenkaan ole vielä voimassa.
Hybriditeknologia yhtenä mahdollisuutena
Suomessa tilanne liikenteen aiheuttamien typen oksidien suhteen on Laurikon mukaan paljon parempi kuin manner-Euroopassa. Taannoin tehdyssä tutkimuksessa vain Viro ja Irlanti sijoittuivat Suomea paremmin typpidioksidipitoisuuksia mitattaessa.
– Tältä osin meillä Suomessa ei ole todellista ongelmaa. Lisäksi on tosiaan muistettava, että päästöerot vanhojen ja uusien dieselautojen välillä ovat huikeita. Asenneilmasto dieseliä kohtaan näyttää tällä hetkellä kuitenkin vähän huonolta, pohtii Juhani Laurikko.
Auton ostoa tai vaihtoa miettivän kansalaisen pää on ymmärrettävästi vaarassa mennä pyörälle, kun keskustelu julkisuudessa käy kuumana. Dieselien käyttörajoitusten ja kieltojen lisäksi välillä puhutaan jopa polttomoottoriautojen kieltämisestä kokonaan ja korvaamisesta ladattavilla sähköautoilla tai polttokennoteknologiaa käyttävillä ajoneuvoilla.
Lainehtiva keskustelu on saanut monet autoilijat pohtimaan esimerkiksi dieselauton jälleenmyynti-arvon säilymistä.
– Faktojen perusteella dieselin hylkimiselle moottoriteknologiana ei ole perusteita. Raskaassa liikenteessä dieselille ei edes ole tiedossa kilpailukykyistä korvaajaa lähitulevaisuudessa.
– Eräs ratkaisu dieselin päästöongelmiin voi jatkossa olla hybriditeknologian kehittäminen. Näin voitaisiin pienentää dieselmoottorin kokoa, millä saataisiin moottorin keskimääräistä kuormitusta nostettua ja polttoainetaloutta tehostettua. Lisäksi moottorikoon pienentäminen nopeuttaisi moottorin lämpenemistä normaaliin käyntilämpötilaan, mikä on Suomen ilmasto-oloissa keskimääräistä hitaampaa, miettii Juhani Laurikko.
