Sähköautolla Lappiin – 1000 kilometrin vertailu polttomoottoriautoon
Millainen on sähköauto pakkasella? Voiko sähköautolla ajaa Lappiin? Minkälainen on sähköauto talvella verrattuna polttomoottoriin? Selvitimme asian käytännön testillä ottamalla alle ID.7 Tourer GTX:n ja Passat Variantin.
Teksti Riitta Karjalainen | Video ja kuvat Työryhmä | Helmikuu 2025
- Volkswagen ID.7 Tourer GTX ja Volkswagen Passat Variant 1000 kilometrin testiajossa Helsingistä Lappiin
- Polttomoottoriauto oli vain 22 minuuttia sähköautoa nopeampi normaaleilla tauoilla, rapsakassa suomalaisessa talvikelissä
- Sähköauton energiakulu oli noin 20 % (19 euroa) pienempi kuin polttomoottoriautolla
- 3 lataustaukoa riitti 1000 km:n ajomatkaan talvella – lounastauolla sähköauton lataus valmis ennen ihmisiä
Monessa keskustelussa edelleen puhutaan, että pitkän matkan matkustaminen sähköautolla olisi hankalaa ja hidasta verrattuna polttomoottoriautoon. Päätimme selvittää Suomen talvessa tehdyllä 1000 kilometrin käytännön testillä, kuinka matkan tekeminen eroaa niin ajoajan kuin kustannustenkin osalta. Testi suoritettiin rapsakassa pakkassäässä, ajamalla Helsingistä Leville.
Testiautoiksi valikoituivat Volkswagen ID.7 Tourer GTX, joka on varustettu 86 kWh:n akulla ja viime vuonna uudistunut 9. sukupolven Volkswagen Passat Variant 1,5 eTSI -kevythybridi. ID.7 Tourerissa oli 20 tuuman kitkarenkaat ja Passatissa 18 tuuman nastarenkaat.
Yli 1000 kilometrin matkalla kokonaisajassa eroa vain 22 minuuttia
Polttomoottoriauto oli vain 22 minuuttia nopeampi kuin sähköauto normaaleilla tauoilla normaalissa suomalaisessa talvikelissä 1000 kilometrin ajomatkalla.
ID.7 Tourer GTX:n kokonaismatka-aika oli 13 tuntia 48 minuuttia ja Passatin 13 tuntia 26 minuuttia.
Ajoajassa eroa oli vain minuutti. Keskinopeus 1000 kilometrin matkalla Helsingistä Leville oli molemmilla autoilla 83 km/h. Ajo suoritettiin normaalissa liikenteessä, muun liikenteen ja vauhdin mukaisesti, nopeusrajoituksia noudattaen ja pääasiassa mukautuvaa vakionopeudensäädintä käyttäen. Olosuhteet vaihtelivat erittäin talvisesta -21 asteen pakkasesta muutaman asteen suojakeliin.
Tauot tekivät matka-ajan eron. Molemmat autokunnat pitivät kolme taukoa; sähköautoa ladattiin jokaisella pysähdyksellä, polttomoottoriautoa tankattiin kerran. ID.7 Tourer GTX:llä taukoihin meni lähes 2 tuntia ja Passatilla tauot veivät noin 1 tunnin ja 40 minuuttia.
Passat Variant 1.5 eTSI 110 kW | ID.7 Tourer GTX | |
|---|---|---|
Ajomatka | 1006 km | 1004 km |
Kokonaisaika | 13 h 26 min | 13 h 48 min |
Ajoaika | 11 h 49 min | 11 h 50 min |
Taukojen kesto | 1 h 37 min | 1 h 58 min |
Taukoja | 3 kpl | 3 kpl |
Keskinopeus | 83 km/h | 83 km/h |
Kulutus | 5,8 l/100 km | 25,4 kWh/100 km |
Kulutetun bensiinin tai sähkön hinta | 110 € | 91 € |
Ajomatka
1006 km
Kokonaisaika
13 h 26 min
Ajoaika
11 h 49 min
Taukojen kesto
1 h 37 min
Taukoja
3 kpl
Keskinopeus
83 km/h
Kulutus
5,8 l/100 km
Kulutetun bensiinin tai sähkön hinta
110 €
Kulujen suhteen sähköauto vie voiton
Sähköauton kulut olivat 20 % halvemmat kuin polttomoottoriautolla. Yhteen suuntaan eroa tuli 19 euroa sähköauton eduksi. Koko matkan kulut sähköautolla olivat 91 euroa, sisältäen kotilatauksen ennen lähtöä ja pikalataukset matkalla. Passat Variantin kulut olivat keskikulutuksella laskettuna 110 euroa.
Tämän testin kulutuslukemalla laskettuna 1000 kilometrin matkan energian lataaminen kotilatauksella maksaisi vain 31 € (0,15 €/kWh). Näin sähköllä ajaminen voi maksaa vain yhden kolmasosan vastaavan kokoisen auton bensiinikulusta.
Testaaminen ja olosuhteet
– WLTP -toimintamatka mitataan laboratorio-olosuhteissa tietyllä syklillä, jotta kaikki tulokset ovat vertailukelpoisia keskenään. Tässä testissä emme yrittäneet vakioida muuta kuin käytetyn reitin. Pitkä ajomatka tuo tuloksiin vertailuun tarvittavan vakauden, toteaa Volkswagen-henkilöautojen tuotepäällikkö Toni Nieminen.
Sähköauton osalta vertailussa on käytetty paluumatkan tietoja. Ajo-olosuhteet olivat molempina päivinä yhtä haastavat, mikä näkyy siinä, että kulutuslukemat pysyivät käytännössä samoina kummallakin päivällä. Lisäksi matkan aikana kuvattiin myös erilaista materiaalia sähköautoilusta, mikä teki sähköauton tauoista hiukan pidempiä kuin itse auton lataaminen olisi vaatinut. Lisäksi liikkeelle ei lähdetty täydellä akulla eikä taukopaikkoja optimoitu, lataukselle tultiin korkeammilla varausasteilla kuin olisi lataustehojen kannalta parasta – pysähdyksiä ohjasi tällä kertaa enemmän kuljettajien tarpeet. Nämä kaikki vaikuttivat kokonaismatka-aikaan.
– Tämä käytännön testimme osoitti, että Suomessa on erinomainen julkinen pikalatausverkosto ja nopeasti lataavat sähköautot toimivat mainiosti myös pidempien matkojen tekemiseen. Testin perusteella voidaan hyvin todeta, että autoilijan kannattaa miettiä ennen kaikkea omia tarpeita ja arvojaan valitessaan sopivaa autoa, Toni Nieminen sanoo.